Muurlan opiston syyslukukausi käynnistyi maanantaina 4.9. ja käytävät täyttyivät jälleen innokkaista & luovista animaation, taiteen sekä sarjakuvan & kuvittamisen opiskelijoista. Linjaopiskelijat ovat päässeet hyvin vauhtiin ensimmäisen viikon orientaatioiden jälkeen ja luvassa on kiinnostavien opintojen lisäksi mm. museovierailuja ja Helsingin sarjakuvafestarit.
Ennen linjaopiskelijoiden saapumista elokuun alussa pyörähti jo monimuotokoulutukset käyntiin kesätauon jälkeen. Käynnissä olevia monimuotokoulutuksia tällä hetkellä on valokuvauksen jatkokurssi Master Class, slow photograpy, työnohjaajakoulutus, ekspressiivinen taideterapia (1. vuosikurssi, 2 ryhmää), graafisen suunnittelun peruskurssi (2 ryhmää), ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (3 ryhmää) sekä luontoyhteysohjaajat. Uusia monimuotokoulutusryhmiä tulee alkamaan pitkin syksyä ja niihin ilmoittautuminen on nyt käynnissä.
Elokuussa opisto vieraili monissa tapahtumissa ja myös opistolla tapahtui. Olimme mukana Jäitkö ilman opiskelupaikkaa -tapahtumassa Salon Voimalassa, Petteri Saario luennoi opistolla suomalaisen luonnon tilasta ja sen vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Elokuun lopulla opiston pihapiirin täytti perinteiset Muurlan Wanhanajan markkinat. Markkinat keräsivät opiston pihapiiriin lukuisia myyjiä ja vierailijoita, piha täyttyi iloisesta puheensorinasta ja musiikkiesityksistä. Markkinaillan kruunasi kyläkaupan järjestämä Kyläfest, jossa kyläraitin räjäytti Elastinen. Elokuun viimeistä iltaa vietimme huikeassa Salon Taiteiden Yä:ssä järjestämällä sarjakuvatyöpajan ja esittämällä animaatiolinjan tekemiä töitä Salon pääkirjastolla.
Salon Seudun Sanomat (10.9.2023) kirjoitti Taiteiden Yä -tapahtuman sarjistyöpajasta seuraavaa:
Salon pääkirjastossa Hanna-Kaisa Järvinen, Onsku Franck, Amanda Routasalo ja Jade Ora olivat kokoontuneet Sami Ahon vetämään sarjakuvatyöpajaan. Aho opettaa tavallisesti Muurlan opistossa sarjakuvien ja kuvittamisen linjalla, joka on Limingan lisäksi ainoa Suomessa, jossa sarjakuvat saa pääaineeksi. Muurlassa sarjakuvalinjalla opiskelee esimerkiksi Ora.
Franck taas on itse julkaissut sarjakuva-albumeita.
– Kun olin lapsi, äitini kaveri sanoi hänelle, että tuo on vain vaihe tuo sarjakuvien lukeminen. Nyt olen 32 ja edelleen elän tälle! Sarjakuvissa voi käsitellä vaikeita asioita omasta elämästä, ja voin piirtää vaikka 30 sivua omenasta, jonka söin, jos haluan.
Järvistä ja Routasaloa kiehtoo se, miten paljon sarjakuvissa pystyy muutamalla viivalla kertomaan.
Ahon mukaan aloittelevien sarjakuvapiirtäjien ongelmana on yleensä tarinankerronta.
– Jokainen oppii harjoittelemalla piirtämään, mutta monen on vaikea löytää tarinoita ja hahmottaa, mistä lähteä liikkeelle ja mihin lopettaa. Todellisuudessa tarinoita löytää joka puolelta, kunhan vain uskaltaa kertoa omasta elämästä esimerkiksi tarinan, jossa on jotain noloa. Ne nolot ovat kaikkein parhaimpia.
– Mikään ei helpota niin pajon kuin pieni myötähäpeä! Järvinen nauraa vieressä.
Tapahtumaputken kruunasi 9.9. Hanko Fotofestival! Hangon Fotofestivaali vietti kymmenettä juhlavuottaan ja Muurlan opiston Slow Photography-kurssilaiset pitivät hienon valokuvanäyttelyn Hangon kaupungintalolla. Näyttely sai paljon positiivista huomiota sekä opiskelijat kiitosta upeista ja kiinnostavista valokuvistaan.
