Kuka olet ja mitä koulutat Muurlan Opistolla?
Sari Reiman, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti ja ET perheterapeutti. Valmistun syksyllä -21 työnohjaajaksi. Olen toiminut Muurlan Opistolla valokuvaterapeuttisten menetelmien kouluttajana vuodesta 2018 alkaen.
Kerro lyhyesti, miten olet päätynyt kouluttamaan alaa?
Kaiken takana on suuri intohimo kulttuuria ja taiteita kohtaan, jota voin hyödyntää monin tavoin työssäni mm. perheterapiaprosesseissa. Taiteen kosketuspinnat tuovat työhöni iloa, luovuutta, oivaltamista ja syvyyttä. Olen valmistunut valokuvaterapian menetelmäohjaajaksi Turun yliopiston Brahea-keskuksen koulutuksesta vuonna 2014 ja osallistunut moniin kotimaisten ja kansainvälisten kouluttajien valokuvaterapeuttisiin koulutuksiin ja työpajoihin.
Intohimoni on kuljettanut minut myös valokuvauksen maailmaan. Valokuvausta olen opiskellut mm. Muurlan Opiston monimuotokoulutuksessa. Suomen valokuvaterapiayhdistyksen puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2015.
Braheassa tämä koulutuskokonaisuus oli muutaman vuoden tauolla, kunnes kouluttajakollegani Liisa Salmenperän kanssa saimme kaikki palaset loksahtamaan paikoilleen ja haaveemme koulutuksen jatkumosta toteutumaan. Tämä mahdollistui yhteistyössä Muurlan opiston, Brahean ja Suomen Valokuvaterapiayhdistyksen kesken.
Miten kuvailisit itseäsi kouluttajana?
Tässä turvaudun kouluttajakollegaani Liisa Salmenperään, joka sanoo näin:
“Olet mielestäni hyvin perusteellinen, sitkeä ja erityisesti innostunut opettamastasi aiheesta, olet myös suuri humanisti. Sinulla on pitkä kokemus jo valokuvaamisesta ja myös valokuvaterapeuttinen osaaminen omassa substanssissasi on mainio. Olet ohjannut jo monta vuotta näitä opintoja ja sinulla on hyvä näkemys niiden toteutukseen. Olet myös tasapuolinen ja otat huomioon kaikki ryhmäläiset hyvin!”
Onko jotain muuta, mitä haluaisit itsestäsi kertoa?
Innostun tarinoista, hyvistä keskusteluista, uusista tavoista ajatella, luovuudesta, soveltamisesta ja intuition käytöstä.
Kenelle koulutus mielestäsi sopii parhaiten?
Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita taiteen hyödyntämisestä terveyden edistämisessä.
Millaisia oivalluksia koulutuksessa voi saada?
Koulutuksessa lähdetään liikkeelle prosessista omakuvien äärellä. Olemme päässeet seuraamaan opiskelijoiden hienoja henkilökohtaisia prosesseja. Erikoistumisopintojen lopputöistä on syntynyt innovatiivisia kokonaisuuksia, kun opiskelijat ovat soveltaneet oppimaansa omaan työhönsä.
Millaisia opiskelumenetelmiä koulutuksessa käytetään ja miten kuvailisit lähipäivien työskentelyä?
Pääpaino opiskelussa on työpajatyöskentelyssä, jossa työstetään valokuvia (perhealbumikuvia ja uusia kuvia) monien eri teemojen ja tehtävien kautta. Koulutuspäivien välissä tehdään etätehtäviä, joiden purku tapahtuu pääosin pienryhmissä koulutuspäivien aikana. Eri teemoista on myös teoriaosuudet ja luettavana kirjallisuutta aiheen mukaan. Tärkeänä osana koulutusta kulkee myös opiskelijan oma oppimispäiväkirja.
Millaisia työvälineitä ja menetelmiä koulutus tarjoaa koulutuksen käyneille?
Valokuvaterapeuttisista menetelmistä voi poimia omaan työhön ja omaan työskentelytapaan soveltuvia osia ja se voi sisältää myös muiden luovien menetelmien kuten kirjoittamisen yhdistelmiä.
Kiitos Sarille haastattelusta!