Tässä blogikirjoituksessa Ekspressiivisen taideterapian kouluttaja Suvi Laine-Karsten avaa rituaalien merkitystä Ekspressiivisessä taideterapiassa. Rituaalijakso sisältyy opintojen 2. vuosikurssille ja korona-aikana jakso toteutettiin etäopiskeluna.
”Rituaalijakson muuttaminen etäopetukseksi tuntui aluksi ihan mahdottomalta ajatukselta, sillä rituaalisuus on nimenomaan yhteisöllistä toimintaa. Mutta teoriaosuus sujuu hyvin etänäkin ja rituaalien, kuten jaksolle suunniteltu naamioiden valmistaminenkin on mahdollista toteuttaa myös kotona. Ja hyvinhän siinä kävi! Tavoitteena oli, että jakson aikana kukin opiskelija suunnittelee jostakin itselleen tärkeästä teemasta toistettavissa olevan henkilökohtaisen rituaalin. Rituaalia varten valmistettiin paperimassanaamiot. Lopuksi kukin opiskelija esitti verkkoyhteytensä välityksellä oman rituaalipresentaationsa muille. Opiskelijoiden osallistuminen toistensa presentaatioihin läsnäolijoina toimi hyvin myös etäyhteyksien välityksellä. Henkilökohtaisten rituaalien videointi kruunasi jakson ja toi siihen ulottuvuuden, jota ei lähijaksolla olisi edes välttämättä löytynyt.”
Miten rituaalit ylipäätään liittyvät ekspressiiviseen taideterapiaan?
• Rituaaleilla on tärkeä yhteys ekspressiivisen taideterapian teoreettiseen viitekehykseen, joka ammentaa eri tieteenalojen, kuten ihmisyyttä ja ihmiskulttuuria tutkivan antropologian teoriasta.
• Ritualistinen toiminta, rituaalikäytänteet ovat kehittyneet jo ihmislajin varhaisessa alkuhistoriassa. Rituaaleja on toimitettu erilaisissa ihmiselämään liittyvissä tilanteissa kuten metsästys- ja sato-onnen varmistamiseksi tai yksilön statuksesta toiseen siirtymien vaiheissa.
• Rituaalien avulla on ensisijaisesti vahvistettu yksilön tai yhteisön helposti haavoittuvaa asemaa elämän sattumavaraisuuden edessä. Kaikenlainen muutos alkuhistorian ihmisen elämässä kuten metsästysonnen menettäminen, luonnon sattumanvaraiset ilmiöt, sairastuminen tai vaikkapa yksilön kehitys nuoresta aikuiseksi sisälsi uhan epätasapainoon joutumisesta. Samanlainen epätasapainoon joutumisen kriisialtis uhka on edelleenkin olemassa nykypäivän ihmisen muutoksen vaiheissa.
• Rituaalinen toiminta on kehittynyt nimenomaan säätelemään muutoksen tuomaa uhkaa ja kannattelemaan yksilöitä sekä yhteisöjä turvallisesti kohti muutosta. Ritualistinen toiminta ja sen merkitys on kuitenkin vähentynyt modernisoituneessa yhteiskunnassamme.
• Nykypäivänä yksilöllinen vapaus on suurempi, mutta yhteisöllinen tuki ihmiselämän kriisitilanteissa on lähes kadonnut. Terapiasta on tullut ikään kuin ritualistisen toiminnan korvike ihmiselämän kriisivaiheiden tukijana. Kaikissa terapiamuodoissa työstetään tavalla tai toisella ensisijaisesti muutoksen tematiikkaa. Ekspressiivistä taideterapiassa ajatellaan työskentelyprosessin olevan nimenomaan tuettu muutosprosessi, jota ryhmä ja erityisesti terapeutti/ohjaaja läsnäolollaan kannattelevat.
• Rituaalit ovat tarkkaan säädeltyjä toimintakokonaisuuksia. Rituaaleissa on selkeä rakenne ja toiminnassa on olennaista toisto. Ekspressiivisessä taideterapiassa noudatetaan kolmivaiheista rituaalirakennetta. Tietyt toiminnot esimerkiksi aloituksessa ja lopetuksessa toistuvat samoina. Rituaaleissa kuten taideterapiassakin keskeisintä on kuitenkin rakenteen keskivaiheeseen sijoittuva taideilmaisu.
• Ekspressiivisen taideterapian teoriassa ajatellaan, että taidetyöskentelyn aikana muutokseen liittyvät kaoottiset mielikuvat järjestyvät uudelleen. Taiteen tekeminen antaa muutokseen liittyville tunteille ja kokemuksille konkreettisen muodon, jonka avulla on mahdollista tarkastella elämänsä ilmiöitä ja löytää niihin uusia näkökulmia.
• Samana toistuva rakenne ja käytänteet, mielikuvien työstäminen taidetyöskentelyn avulla ja erityisesti terapeutti/ ohjaajan rooli rituaalien ”parantajana”, joka johdattelee avun tarvitsijan hakemaan apua ja vastauksia mielikuvien maailmasta on sama ”ajatusmalli”, joka on läsnä ihmisen alkuperäisessä parantamiskulttuurissa, ritualistisessa toiminnassa. Ekspressiivisen taideterapian voidaan siten katsoa kulkevan ikiaikaisten parantamisrituaalien jalanjäljissä ja siksi rituaalien merkityksen tutkiminen on mukana myös opetuksessa.
Lue lisää ekspressiivisestä taideterapiasta täältä.
Teksti ja kuva: Suvi Laine-Karsten, ekspressiivisen taideterapian kouluttaja, MA, taideterapeutti, sosionomi, työnohjaaja, kuvataiteilija